Ananas ja yön yli ompelua

Etelän hedelmät ovat vallanneet mielen viime aikoina. Varsinkin valmisvaatteissa on ollut jos jonkinlaista hedelmäprinttiä ja lopuksi sellainen oli saatava. Käpysen Verkko-jersey osui käsiin ja siitä tuli heti ananasfiilis. Ompeluystävän kaapista (taas kerran) kävin hakemassa vihreää trikoota ja sitten vaan huristelemaan. Kyllä on mukavaa, kun ympärillä löytyy useita ompelijoita, joilta pikainen äkkinopea luonne saa käydä hakemassa puuttuvia osia inspiraation iskiessä. Silloin ei pysty verkkokauppoja koluamaan tai ajelemaan pitkin kaupunkia.

Mekkokangas Paapiin Turkoosi Spotty.

Näiden ihanien ompeluystävien kanssa ompelimme kuun alussa läpi yön. Hulluja naisia, mutta niin ihania. Paljon ommeltiin, syötiin ja naurettiin. Kaksi ompelusta valmistui valmiiksi saakka ja monta muuta viimeistelin sitten kotona toivuttuani viikonlopun rasituksista.

Käpysen ihanat Timantit ja vielä yksi huppari. Näillä kesäkeleillä näitä saapi ollakkin kaapissa hieman normaalia enemmän.

 

 

Pitkään on tulostettuna odotellut Hippu Bägin kaavat. Vihdoin sain aikaiseksi ja on ollut oikein mainio laukku. Vieressä ompeli onneksi yksi laukkuexpertti, joka kannusti ja nopsasti pujotteli soljen paikoilleen, kun aivot meinasivat nyrjähtää. Kankaana Eurokankaan palalaarista bongattu paksumpi kallopuuvilla ja vuorikankaana viimekesäinen Pariisin ostos.

Totoro ja Bambi

Jo pidemmän aikaa on mielessä kutkutellut halu applikoida jotain. Edelliset ompelukset ovat lähteneet jo seuraaville käyttäjille, mutta mitään erityistä ideaa ei ole ollut. Eilen sitten pöllyttelin kankaita ja päätin etsiä jonkun kivan peuraelukan kuvan. Suunnilleen joka vaatekoossa on tytöllä ollut jonkin sortin bambivaate. Minun yksi suuri heikkous =)

Harmaameleeretulle jerseylle ihan netistä löydetty kuva ja applikoinnissa käytetty velouria ja trikoota. Suurinta tuskaa tuotti pääntien huolittelu. Halusin kantata tuolla samalla paitameteriaalilla, jotta sävy olisi juuri oikea ja olihan haastetta kantinkääntäjälle. Tuppasi rullaamaan, vaikka kangas onkin napakkaa. Lopuksi suikaleen esisilitys suoraksi ja käsin ohjaaminen auttoi. Olisi pitänyt heti aluksi tehdä vanhalla kunnon tekniikalla ;)

Kankaita siivotessa käsiin osui Stoff&Stillin ihastuttava sadepisarajersey, joka on kiltisti odotellut kesästä saakka inspiraatiota. Sitten, tiedättekö sen tunteen, kun saa idean ja se on sitten menoa. Yhtäkkiä näin vain sateessa seisovan Totoron. Ja se oli pakko tehdä välittömästi. Onneksi oli viikonloppu ja mies kotona, etteivät lapset jääneet sentään ihan ilman ruokaa =)

Applikointiin käytetty velouria, trikoota ja bambujoustofroteeta. Kaavana Ottobren Raide. Tyttö halusi Totoron heti huomiseksi päälle eli ilmeisen mieleinen oli, kun siitä jaksettiin muistuttaa useamman kerran.

Ompelukerhon tuotokset

Meidän seudulla toimii ihana ja innokas facebook ompeluryhmä. Ompeluryhmästä saa aina tukea ja apua ompelupulmiin ja tietysti sitä tärkeää samanhenkistä seuraa. Olette ihania naiset =)

Eräs innokas puuhanainen ;) keksi järjestää ompelukerhon ja suosio oli taattu. Viime kerralla aiheena oli applikaatiot ja mikäpä sen mieleisempää puuhaa itselleni. Pojalla oli tarkka aihe valittuna paitaan. Siinä ei ollut neuvotteluvaraa ja mikäpä siinä. Tehdään sellaista, mitä lapsi haluaa, vaikkei nyt äidin mieleinen olekkaan.

Tytölle saa onneksi vielä valita ihan vapaasti. Kaikki on ihanaa ja vaatteet otetaan aina riemulla vastaan. Varsinkin tämä RUOTSALAINEN Tyttö? on kuulemma tooosi ihana. 

Serkkutytön kaappiin

Viikko sitten kangasvarastoja läpi käydessä osui käsiini veljentytölle tarkoitettuja kankaita. Päätinkin ottaa ne seuraavaksi ompelulistalle, koska viikonloppuna oli tiedossa serkkutytön kanssa touhuamista. Rysäytimme isolla porukalla mummolaan ja voi sitä ilon ja leikin määrää, minkä lapset keskenään saavat aikaan.

Tädin ompelemat vaatteet saivat hyväksynnän ja mikäpä olisikaan parempi kiitos, kuin innokas lapsi, joka haluaa heti uudet vaatteet päälle. Värimaailma on taasen hieman voimakkaampaa kuin omilla punapäillä. Sovitan aina vaatteet omille muksuille ja he näyttävät monesti ihan hassuilta kalpeine kasvoineen, kun taas serkkutytöllä, joka on tummasilmäinen brunette, vaatteet oikein heräävät eloon.

Smurffataan

Nyt on sitten Smurffi-villitys menossa ja kävimme katsomassa uuden Smurffi-leffan, josta seurasi tietysti välttämätön tarve smurffipaidoille. Kankaat kaivettiin kaapista ja sopivat smurffiväritkin löytyivät tilkkujemmasta. Pojan paidan valmistus sujui leppoisasti ja mutta tytön paita vastusti sitten ihan kaikella mahdollisella tavalla. Miten se voi olla, että kun alkaa mennä pieleen, niin sitten menee ihan kaikki persiilleen.

Ensin applikoidessa onnistuin tekemään klassiset ja sain tikattua olkapään kiinni nurjalle. Jep. Purkua ja seurauksena reikä. Ja hihat tein liian pitkiksi ja en millään jaksanut purkaa pitsikumpparia (jota ei ollut yhtään enempää) ja pikaisesti hurautin vain molemmat hihansuut mahdollisimman hankalalla jousto-ompeleella. Ja tietysti ommel vinoon ja kangas rutussa. Tässä vaiheessa Smurffiinaa uhkasi nopea ja tuskainen loppu, mutta pakkohan se oli tehdä valmiiksi, kun esikoinen jo paistatteli omassa paidassaan. 

Ei siis auttanut kuin purkaa se kaamea ommel ja kiltisti purkaa pitsit ja ommella hihat oikean pituisiksi. Nyyh. Ja kaiken lisäksi Smurffiina näyttää ärsyttävältä. Mutta tyttö rakastaa. Voi sitten joskus lukea täältä, kuinka paljon verta (ompelin myös sormeen), hikeä ja kyyneleitä tällä kertaa vaadittiin ;)

PunaLIKKA

Uusi ompeluvuosi on vihdoin polkaistu käyntiin. Inspiraatio oli hieman jumissa, mutta eilen osallistuin kangasvaihtareille ja yksi kangas sai välittömästi ompeluinnon päälle.

Jotain kivaa halusin aplikoida ja tällä kertaa mekkoon hyppäsi Punalikka. Lapsilla on ilmeisesti sivistyksessä aukko ja Punahilkkasatu on jäänyt lukematta, kun kumpikin ihmetteli mitä se äiti piirtelee. Tyttö fiksuna kertoi iskälle, että äiti ompelee hänelle PunaHikka-mekkoa, johon poika heti tärkeänä korjasi, että kyseessä on PunaLikka.