Smurffataan

Nyt on sitten Smurffi-villitys menossa ja kävimme katsomassa uuden Smurffi-leffan, josta seurasi tietysti välttämätön tarve smurffipaidoille. Kankaat kaivettiin kaapista ja sopivat smurffiväritkin löytyivät tilkkujemmasta. Pojan paidan valmistus sujui leppoisasti ja mutta tytön paita vastusti sitten ihan kaikella mahdollisella tavalla. Miten se voi olla, että kun alkaa mennä pieleen, niin sitten menee ihan kaikki persiilleen.

Ensin applikoidessa onnistuin tekemään klassiset ja sain tikattua olkapään kiinni nurjalle. Jep. Purkua ja seurauksena reikä. Ja hihat tein liian pitkiksi ja en millään jaksanut purkaa pitsikumpparia (jota ei ollut yhtään enempää) ja pikaisesti hurautin vain molemmat hihansuut mahdollisimman hankalalla jousto-ompeleella. Ja tietysti ommel vinoon ja kangas rutussa. Tässä vaiheessa Smurffiinaa uhkasi nopea ja tuskainen loppu, mutta pakkohan se oli tehdä valmiiksi, kun esikoinen jo paistatteli omassa paidassaan. 

Ei siis auttanut kuin purkaa se kaamea ommel ja kiltisti purkaa pitsit ja ommella hihat oikean pituisiksi. Nyyh. Ja kaiken lisäksi Smurffiina näyttää ärsyttävältä. Mutta tyttö rakastaa. Voi sitten joskus lukea täältä, kuinka paljon verta (ompelin myös sormeen), hikeä ja kyyneleitä tällä kertaa vaadittiin ;)