Ihanat tiikerit

Heti nähtyäni tämän Käpysen ihanan Tiikerivelourin, olin ihan myyty. Mietin vaan, mitä ihmettä ompelisinkaan velourista? No onneksi saapui uusin Ottobre 6/2012 ja visio oli heti erittäin kirkas. Aamurusko velourtunika säväytti heti ja eilen illalla kankaan saavuttua hain sen pikavauhtia ja eikun pesuun ja kuivuriin. Lasten kerhoillessa mekko valmistui pikavauhtia.

Kaavan piirsiin 104 koossa hieman reilun metrin pituiselle, mutta pituutta laitoin hihoihin ja helmaan 110 koon mukaan. Halusin mahdollisimman pitkän käyttöiän tiikereille ja tykkään hieman enemmän tuollaisesta mekkopituudesta ja hihoihin extraa ettei jää niistä pieneksi. Pääntietä aavistuksen pienensin. Kiva ja helppo kaava.

Pakollinen pyörähdystesti ja mekko kelpuutettu =)

 

Kangas oli hyväntuntuista ja mukavaa ommella. Ei kutistunut paljoakaan. Pesin 40 asteessa ja rummutin kaappikuivaksi. Hieman kuultaa valkoinen pohja tuossa kankaassa, kuten monesti painetuissa veloureissa. Korostuu ehkä juurikin tumman pohjavärin vuoksi ja mekon rypytykset sitä vielä korostaa, mutta nyt kun vaatetta katselee, niin ei ota silmään. Mä vaan huokailen tyytyväisenä, kun on niin söpö kuosi =)

Vaihtelu virkistää

Välillä on kivaa pitää taukoa omien vaatekaappien täyttämisestä ja ommella lasten serkkutytön kaappiin. Nämä ovat aina niin piristävää vaihtelua verrattuna siihen, mitä yleensä tekee omille lapsille. Värit ovat monesti tummempia ja kuosit rohkeempia. Onneksi näin, sillä olisi tosiaan tylsää ommella samoista kuoseista, kuin omille.

Välillä aina sovitan omilla punapäillä jotain serkun vaatetta ja yleensä näyttää aika kauheelta ja olen ihan jännityksessä. Mutta sitten kun näen oikean käyttäjän päällä, niin ovat just hyviä tummahiuksiselle ja suklaasilmälle =)

Eläinkuosien kaupittelua

5-vuotiaalle pojalle ei meinaa enään suloiset eläinkuviot kelvata millään. Ellei niistä sitten ole tehty hurjia merirosvoja tms. kuten tässä. Äiti haluaisi kuitenkin vielä kovasti pukea tälläisiä eläinkuoseja pienen päälle. 5-vuotias on kuitenkin aika pieni poika vielä.

Järeät aseet täytyi ottaa käyttöön ja hiukan manipulaatiota, että sain pojan hyväksymään seuraavat kankaat. Selian runoratsun myin SOTAHEVOSENA  ja Noshin ihanat ketut kaupittelen KETTUKARKKIPAITANA. Ehkä hieman kieroa, mutta ompahan nyt kivat paidat =)

Kaavoina Ottobren Little Lamb ja Buttoned Up

Pinkki Pläjäys

Nyt seuraa pinkkiä niin että heikompia saattaa hirvittää =)

Kummitytön synttärit saivat minut kaivelemaan pinkkejä kangasvarastoja. 4-vuotiaalla on toki prinsessavaihe päällä. Samalla  tahdilla ompelin sitten omallekkin prinsessalle.

Hannan Kankaasta ostettu pehmoinen velour aiheuttikin heti idean tyttömäisistä housuista. Talven tullessa ei ehkä ole kätevintä lähteä aamulla päiväkotin prinsessatyllit päällä. Toki sekin mahdollista on, mutta josko tässä tulisi vaihtoehto.

Paitakankaita miettiessäni käteen osui Tekstiili-Fihl:stä ostettu pilkkukangas ja samalla keksin tehdä tytöille samispöksyt sydänpolvilla. Suosittelen muuten tamperelaisia tutustumaan tuohon kauppaan. Sieltä löytyy kiva valikoima lapsille kankaita ja ystävällinen palvelu.

Oman tytön pinkit pöksyt kaipasivat myös yläosia ja niihin valikoitui Sampsukan Ponikangas, joka on herättänyt suuria tunteita ponifanissa. Tyttö leikkii kovasti My Little poneilla ja kun mamma näytti kuvan ponikankaasta oli tyttö ihan myyty. Paita on nyt maailman ihanin =) Toiseksi paidaksi pilkkuteemaan ja hieman rauhallisempaan vävyyn valikoitui Halpa-Hallin kangaspuolelta sienijersey. En olekkaan pitkiin aikoihin käynyt kyseisessä kangaskaupassa ja yllätyin positiivisesti. Kiva valikoima veloureita ja trikoita lähti matkaan. Oli mukavaa katsastaa kankaat livenä niin ei tullut huteja värien suhteen. Viime aikoina on kotiin posti kantanut kankaita, joista olen ärsyyntynyt kun ovatkin olleet kauhean räikeän värisiä.

Kaavoina Ottobren Saini ja little Lamb.

Hurja rosvo

Poikanen toivoi jotain hurjempaa paitaansa. Ei mitään söpöjä kisuja. Ideoita etsiessäni löysin kuvan rosvoapinasta, jota yhdessä hieman muokattiin. Poika sanoi, että miekka piitää olla ja aseen mallikin oli valmiiksi mietitty. Voi näitä poikia =)

Kankaina tässä jersey palasia. Resori on oikeasti hieman lähempänä tuota apinan väriä. Tämä kuvaaminen on vaan niin haastavaa valon vähetessä päivä päivältä nopeammin.  Kaavana Ottobren Villi Viikinki numerosta 6/2010. 

Aplikoinnissa näkyy vielä hieman haihtuvan tussin merkintöjä. Lähtevät viimeistään ensimmäisessä pesussa eli suosittelen kyllä käyttämään,  jos haluaa apuviivaa merkitä. Kätevä kapine tuo tussi ja minä hamstrasin näitä Karnaluksista =)

On se kissa, väittää äiti.

Kaunis kukkaketo vaati pienen kissapoikasen sinne leikkimään. Tyttö kyllä katseli äitiään hieman kulmat kurtussa, mutta uskoi sitten, että on se kissa. Näytti kuulemma joltain muulta eläimeltä. No aina ei mee ihan nappiin =). 

Kangas on kyllä superihana, hyvä että raaski leikata. Olisi tehnyt mieli marinoida tätä, mutta parasta vaan ottaa käyttöön, niin pääsee sitten ihailemaan sitä lapsen päällä. Tulisipa tälläisiä lisää myyntiin.

Kaavana yhä Little Lamb ja kuvaan mallia etsitty netin syövereistä.

Jämäpaloista

Aina ompeluista jää näitä paloja. Onneksi välillä riittävät hihoihin tai miehustaan. Nämä kylmät sävyt kaipasivat "viileän tyypin" rinnalleen. Jotenkin tuli tuosta turkoosista Maxi-dots kankaasta mieleen jäälautat ja pinkki tähtitaivas yllä, ihan kuin lunta sataisi =)

Kaavana taas Little Lamb ja kuvaan otettu mallia netin syövereistä.