Lapsuudenlelut

Harmittaa. Miksi suurin osa omista lapsuuden leluista on hävitetty? Ei sitä ole tajunnut pienenä suojella kivoja leluja ja ajatella, että joskus minun lapseni niillä leikkivät. Onneksi meiltä löytyy paljon miehen omia leluja. Niillä lapset ovatkin leikkineet mielellään. Onneksi kotoa löytyi kuitenkin muutama rakkain lelu. Oikean näköinen vauvanukke, joka pärjää mennen tullen nykynukeille. Ja sitten rakkaat Barbin hevoset. Oi kuinka monta Barbia minulla olikaan ja hevosia iso liuta. Niillä leikittiin sitten pitkään ja hartaasti. Muuten olikin aika poikamaista menoa, kun tyttöjä ei pahemmin meidän kylällä ollut.

Mutta mikä kumma onkaan vaivannut, kun pari säästynyttä Barbia on kaljuja ja niillä on rajut kuulakärkikynämeikit. Joo, haaveilin parturin ja maskeeraajan ammatista varmaankin =) Onko muilla vastaavia kokemuksia?

Mutta sitten nämä rakkaimmat hevoset. Onneksi ne tosiaan olen säästänyt ja vain varsa on saanut kokea jonkinlaisen kynimisen. Aikani katselin tuota raasua ja pakkohan se oli tarttua toimeen. Onneksi laatikoista löytyy kaikenlaista kummaa. Joistakin vanhoista jouluaskarteluista säilytetyt enkelikiharat olivat täydellinen ratkaisu. Kyllä nyt pollen kelpaa emonsa rinnalla laukata.

Onko teillä säilytetty rakkaimmat lelut ja leikitäänkö niillä nyt uusin voimin?

1-vuotis arvonta

Oho. Syyskuussa tulee kuluneeksi vuosi ensimmäisestä postauksesta. Kyllä aika kuluukin nopeasti. Blogeihin olin törmännyt jo esikoisen vauva-aikana ja niitä aina välillä lueskelin. Silloin ompelin lähes tulkoon ainoastaan kestovaippoja. Pikkuhiljaa vaippavarastot kasvoivat sen verran mahtipontisiksi, että oli keksittävä muuta puuhaa. Törmäsin ihaniin käsityöblogeihin ja pikkuhiljaa aloin miettimään omaa blogia. Tietysti ensin uhosin, etten moista kyllä ikinä perusta, mutta niinhän tässä elämässä aina käy, että asiat ja mieli muuttuu.

Blogin pitäminen on ollut minulle ihana oma juttu. Se on innostanut uudelleen palaamaan käsityömaailmaan. Vuosia sitten ollessani töissä kangaskaupassa ompelin aika paljon itselle, mutta työpaikan vaihto valmisvaatepuolelle sai ompelun tuntumaan kohtuu turhalta. Halvalla sai valmista ja kivoja kuoseja ei tuntunut helpolla löytyvän. Onneksi maailma on muuttunut kovasti ihan parissa vuodessa. Pojan vauva-aikana harmittelin, ettei kivoja kuviotrikoita ollut missään ja nyt niitä löytyy tosi hyvin. Netti on tietenkin avannut ihan uuden maailman tälläkin saralla. En minä ollut ikinä mitään ostanut verkkokaupoista ennen lapsia, nyt sitten liikaakin. On se ihan liian helppoa =)

Joka tapauksessa kiitos ihanalle blogimaailmalle siitä, ettei koneeni ja vuosien varrella hankitut kangasvuoret seiso pölyttymässä vaan pääsevät käyttöön.

Ja suurin kiitos teille Lukijani ja satunnaiset vierailijat. Ilman vuorovaikutusta tämä olisi aika tylsää. Kaikki kommentit ovat se suola, joka innostaa jaksamaan bloggailua. Järjestänkin nyt pikkuisen arvonnan, joka tällä kertaa palkitsee ainoastaan käsityöläisiä. Onhan tämä käsityöblogi. Seuraavaksi sitten jotain, mikä sopii kaikille lukijoilleni.

Palkintona siis kasa kankaita. Erikokoisia paloja, joista osasta olen jotain ommellut. Suurin osa kankaista on eripestyjä. Löytyy kaikenlaista ja tyylistä. Että osuisi useamman makuun. Jos palkinto houkuttelee, jätä kommentti tähän postaukseen. Arvonta on avoin kaikille, mutta anonyymit jättäkööt sähköpostiosoitteen, josta tavoitan. Muuten rankkaan arvonnan ulkopuolelle.

Arvonta suoritetaan perjantaina 3.9.2010.

Onnea kaikille osallistujille!

Väliompeluksia

Pienoisia väliompeluita on tullut värkättyä samalla, kun ompeluksessa on isompi kasa kestovaippoja. Pitää välillä saada muutakin ommella, ettei ihan kyllästy.

Kangaslaatikosta osui käsiin joltain käsityömessuilta ostettu puuvillakangas. Ja onhan tuo nyt ihan vaan syksykangas, eli pienoinen mekko siitä näihin loppukesän tunnelmiin. Helmassa ja taskussa hauska ruudullinen vinonauha Iinulta. Huhuu-joustofroteesta syntyi taas pienelle pojalle lahjaksi paita. Toteutettu uusimman Ottobren kaavalla. Hyvältä vaikuttaa. Omille täytyy kokeilla seuraavaksi. Supernopeina ompeluina on joka väliin syntynyt kasa pipoja. Tässä niistä kaksi ja lopuksi poseerauskuva, jotta mallista saisi hieman käsitystä. On muuten kauheaa saada kaksi muksua samaan kuvaan. Puolet kuvista on jonkinlaisia kuristus/painimis-otoksia =)

Tuottelias ompelupäivä

Kokonainen ompelupäivä, kiitos rakkaan miehen, joka viihdytti lapsia tunnollisesti. Kyllä oli ihanaa. Meillä toimii kohtuullisen hyvin se, että kumpikin saa sitä omaa aikaa harrastuksiin. On se niin mukavaa saada keskittyä suht keskeytyksettä ompeluihin. Saa kunnolla aikaiseksi, eikä aina tarvitse levitellä tarvikkeita ja taas siivota. Tässä siis päivän ompelut. (Pari vaippaakin tuli tehtyä. Niistä myöhemmin)

Iikku-Kiikulta tilattu ihana apinakangas taittui mekoksi. 

Muru-neuloksesta pusero tytölle syksyn viileimpiin keleihin.

Legginssi kaavakokeilu. Hyvältä vaikuttaa malli. Hinku ja Vinku painettu Donnon väreillä.

Tämäkin suloisuus Iikku-Kiikulta. Uskaliaasti laitoin tuollaiset lilat resorit ja aika kivat tuli.

Muru-neuloksesta Rokkikissa pökät pojalle. Mustan paidan kanssa näytti onneksi tosi hauskalta, vaikka kesken ompelun mietinkin epäillen, että tuliko tehtyö liian railakkaat housut.

Triteksin trikookasoista löytyi kangas, joka toi heti mieleen veljentytön. Hauskaa ommella välillä tummempaa. Tämä ei oikein sopisi meidän kalpeanaamoille.  

Samaiselle tyttöselle Triteksin löydöistä legginskokeilu. Katsotaan onko kaava yhtään sinne päinkään. 

Syntymäpäivä

Tasan 3 vuotta sitten maailmamme sai täysin uuden käänteen. Pienen pieni punatukkainen poika syntyi ja valloitti maailmamme. Niin suuri ihme oli pitää omaa lasta sylissään. Olimme maailman onnellisimmat.

Tänään olemme vieläkin onnellisempia. Meillä on touhukas ja reipas poika. Joka osaa jo valtavasti asioita ja on aivan valloittavan puhelias ja tarkka. Hän on isoveli ja osaa jo välillä =) ottaa kivasti huomioon siskonkin. Nautimme niistä hetkistä, kun huomamme lasten pitävän toisiaan kädestä ja nauraa käkättämässä jollekkin ihan omalle, keskinäiselle jutulle.

Onnea rakkaani. Olet maailman kultaisin poika.

Myllymuksujen joustofroteesta caprit. Ja tiedoksi, että aplikointi esittää sammakkoprinssiä =)