Pandoja

Ihmeellinen Pandakuume on vaivannut jo pidemmän aikaa ja sitä on lievennetty Mini Rodinin vaatteilla. Mutta lisää oli saatava ja kun kohdalle osui samiskankaat Riemulilta, niin eikun hommiin. No eihän se panda-idea mikään oma ollut, vaan PimPamin Petrahan se on tehnyt maailman suloisimpia housuja vastaavalla aplikoinnilla. Eikun nöyrästi kysäisemään, joska sopisi ideaa käyttää. Ja tokihan se sopi. Hieman aina itseä nolottaa käyttää toisten ideoita, mutta nyt oli pakko. Kuitenkin toinen näitä myyntiin tekee. Ja tälläiset niistä sitten tuli. Lapset ovat erityisen tyytyväisiä. Eläin tunnistettiin ja sitä ihmeteltiin ja kummasteltiin ja muristiin (tyttö tykkää karhuista).

Vielä mekkoa

Koska kankaita pursuaa kauhea kaapillinen ja uutta pukkaa postiluukusta, niin pakkohan se on vaan ommella. Ja mitkäs sen mukavampia ommeltavia, kuin mekot. Omalle tytölle kesäasu kierrätyspuuvillasta. Samat kaavat, kuin edellisessä postauksessa. Napit löytyivät taas kerran omista varastoista. Kiva että niillekkin on alkanut löytymään käyttöä. Jossain vaiheessa mietin, mitä ihmettä varten minulla on sellaiset nappivarastot. No näitä mekkoja varten tietysti. Lisäksi Myllymuksujen piparikukkajoustofroteeta löytyi vielä palanen. Siitä tälläinen singoalla mekko jälleen. Kaava oma.

Vauvan kesäasu

Viikonloppuna vierailimme Helsingissä sukuloimassa ja samalla reissulla kävimme katsastamassa pienen tyttösen. Kylläpäs oli ihanaa saada syliinsä pienen pieni vauva. On ne vaan aina niin liikuttavan suloisia. Tuliaisiksi ompelin pienen helleasun uusimman Ottobren Jänönheinä kaavalla. Pussihousut ovat samaa mallia, kuin edellisessä postauksessa. Materiaalina jälleen kierrätyskankaat. Mekkokangas on ihan ohutta ja kevyttä puuvillaa ja housukangas peruspuuvillaa. Napit omista varastoista. Tästä tuli aika romanttinen setti.

Shortsikelit

Pakkohan se oli käydä ompeluhommiin, kun kelit ovat tälläiset ja lapsien shortsivarastot olivat olemattomat. Keväällä piti ommella, mutta muutto esti ompelut ja nyt tulikin kiire. Pojalle ompelin parit bermudamalliset pitkät shortsit. Kaavapohjana käytin Ottobren 3/2010 Marley-mallia. Tytölle mietin pitkään kaikenlaisia trikoocapreja, mutta sitten keksin onneksi, että vilpoisinta materiaalia on kevyet puuvillakankaat. Ja niitähän minulla piisaa. Malli löytyi Suuresta Käsityölehdestä 5/2004 ja on kyllä tosi kiva malli. Tulee sellaiset romanttiset vanhat pussihousut mieleen.

Äidin ja pojan seikkailut

Pojan kanssa ollaan seikkailtu välillä ihan kahdestaan, kun iskä on isäkuukaudella ja hoitaa pikkusiskoa. Ollaan viihdytty kirppareilla ja käyty nauttimassa jäätelöä, katseltu laivoja ja kiipeilty hurjissa kiipeilytelineissä. Pojan mielestä hän on aika JÄRKYTTÄVÄN ISO ja voi jo tehdä kaikkea hurjaa. Tänään oli sitten suuri tapahtuma äidin ja pojan seikkailussa ja kävimme ensimmäistä kertaa Särkänniemessä. Kyllä oli mahtavan reipas ja kiltti poika. Niin kuin aina, kun ollaan kahdestaan liikkeellä. Silloin kotiin jää se uhmaraivokas pikkusiskon mätkijä ja mukaan lähtee maailman ihanin ja kultaisin rakas. Kyllä tekee molemmille hurjan hyvää =)

Alla muutama kuva niistä "Hurjista" laitteista joissa kävimme ja sitten niitä kirpparilöytöjä. 

 

Singoallakokeiluja

Pitkään ovat sormet syyhynneet ompelemaan tytölle mekkoja ja nyt kun kävely sujuu jo reippaasti, niin pääsee kunnolla mekkoilun makuun. Mekot olivat aikalailla pannassa, kun kontatessa ne jäivät aina polvien alle ja synnyttivät täten kohtuutonta harmia. Mallikin on ollut mielellä pitkään. Tuollainen singoalla tunikamekko. Mistä ihmeestä tuo on nimensä saanutkin. Ihan uusi nimitys minulle. Myönnetään. Kaava on tuollainen kokeilu, joka muokkaantui matkalla ja vaatii vielä aavistuksen viilausta. Pojalle ompelin sitten tasapuolisuuden nimissä pari t-paitaa.

Kankaina kaikissa vaatteissa on ihastuttavia Sampsukan trikoita. Näitä on tullut hampsrattua ja niiden tuhojaiset pääsivät onneksi vihdoin käyntiin. Kaikki ovat ihan erilaatuisen tuntuisia. Katsotaan millaisiksi osoittautuvat käytössä.

Päiväpeitto

Pojan sänkyyn tekaisin uuden päiväpeiton. Ja miksi? No, kutistin edellisen kuivausrummussa... Pah, minäkö laiska ja mukavuudenhaluinen? Ärsyttää vaan niin vietävästi, kun kuivausrummun vihdoin hankkii, niin sitten mitään ei saa rummuttaa. No onneksi vaippoja saa, tai siis ei Pul-vaippoja. Huoh. Ainakin lakanat ja pyyhkeet. Mokomakin vekoitin.

Päiväpeiton kangas löytyi Marimekon alennusmyynnistä ja on nimeltään "Afrikan Kuningatar". Desing Oiva Toikka. Kankaan toisella puolella on tikkivanu ja ympärillä vinonauhahuolittelu. Tosi simppeliä. Samalla laitoin tyhjälle seinälle jotain katseltavaa. Aika värien riemuvoitto tuo nurkkaus, mutta olkoon =) Sängyllä kavereina omatekemät karhuherrat "Aatu" ja "Suojelus Karhu".