Joulukalenteri

Lapset ovat puhuneet joulukalenterista jo pari kuukautta. Lokakuun alussa taisivat kalenterit kauppojen hyllyyn ilmestyä ja siitähän se hinkuaminen alkoi. Lapsilla on ollut perinteisiä kuvakalentereja ja viime jouluna oli ensimmäistä kertaa Lego-kalenterit. Ihan mukavat ja lapsille mieleiset. Mutta kamalan hintaiset ja aika rumat.

Päätin siis ommella meille kalenterin, joka olisi myös silmälle mieluisa koriste. Kankaita löytyi hyvin varastoista ja Eurokankaan paloista pellavainen pohjakangas ja muutama suikale kuviokangasta. Malliin etsin inspiraatiota netistä ja oikeastaan kalenteri muokkaantui ommellessa.

Kalenteri täyttyy pieneillä yllätyksillä. Hieman namia, piparimuotteja ja löytyy sieltä lelujakin. Lähikirpparin mahtavia löytöjä. Legoja, Playmobilea ja Dubloja isot kasat muutamalla eurolla. Luulisimpa, että lapset innostuvat, kun huomaavat, että äidin kalenteri on erikoisyllätyksiä täynnä ;)

Pitsiä ja herkkukuoseja

Jo pari vuotta olen etsinyt itselleni tietynlaista, yksinkertaista pitsipaitaa. Monia on tullut kaupoissa vastaan, mutta materiaali ja tyyli ovat olleet aivan vääriä minun makuuni. No lopulta tajusin tehdä paidan itse, kun Eurokankaasta löytyi täydellinen joustopitsi, missä ei ole kukkia/ruusuja.

Sitten halusin jotain muuta kuin puuvillajerseytä. Se on liian mattaa. Eikä polyesteri kelvannut lainkaan. No onneksi Triteks pelasti tilanteen. Sinne olikin  tullut valikoimaan ihanaa, napakkaa ja himmeän kiiltävää bambulycraa. Kankaiden löytymisen jälkeen tuli inspiraatiopula. Kankaat makasivat pari kuukautta kaapissa. Onneksi paikallisen ompeluryhmän 1v juhlat lähestyivät ja kaapissa ei tietenkään ollut mitään päälle pantavaa. Oli siis pakko ryhtyä ompelemaan. Pääntien keksin huolitella FOE-nauhalla. Se oli juuri mukavan kiiltävää ja pitää pääntien napakasti kurissa.

Ja sitten niihin ihaniin kuoseihin, joita ei voinut vastustaa. Paapiin marjanallet ostin tytölle mekoksi, mutta pojan nähdessä kankaan, oli siitä kuulemma pakko tehdä samistelupaita äidille. Meillä kun ei ole pojan kanssa samiksia. Vain siskon kanssa. Ja onhan tämä aivan ihanaa materiaalia, ei harmita yhtään, että tuli itselle tehtyä.

Lisäksi Käpysen mahtavat Sukat ja Noshin raitajersey saivat sekoamaan. Minkäs teet =)

Ompelukerhon tuotokset

Meidän seudulla toimii ihana ja innokas facebook ompeluryhmä. Ompeluryhmästä saa aina tukea ja apua ompelupulmiin ja tietysti sitä tärkeää samanhenkistä seuraa. Olette ihania naiset =)

Eräs innokas puuhanainen ;) keksi järjestää ompelukerhon ja suosio oli taattu. Viime kerralla aiheena oli applikaatiot ja mikäpä sen mieleisempää puuhaa itselleni. Pojalla oli tarkka aihe valittuna paitaan. Siinä ei ollut neuvotteluvaraa ja mikäpä siinä. Tehdään sellaista, mitä lapsi haluaa, vaikkei nyt äidin mieleinen olekkaan.

Tytölle saa onneksi vielä valita ihan vapaasti. Kaikki on ihanaa ja vaatteet otetaan aina riemulla vastaan. Varsinkin tämä RUOTSALAINEN Tyttö? on kuulemma tooosi ihana. 

Neutraali harmaa

Väri iloittelun keskellä nautin myös rauhallisimmista vaatteista. Kaappiin on nyt hankittu muutama kaunis harmaa kangas ja tässä niistä ensimmäinen ompelus.

Inspiraation mekkoon sain ihaillessani syksyllä uusia vaatemallistoja. Aina kivan vaatteen tai kuvan osuessa silmään, tallennan sen itselleni inspiraatiokansioon ja kun pää lyö tyhjää, saan sieltä ideoita. Valitettavasti mekon alkuperäismallin merkistä ei ole hajua, kun nuo kuvat tallentuu aina yleensä vaan jollain numerosarjalla ja sitten vielä onnistuin sen hävittämään kokonaan.

Kaavan pohjalla ihan perus paitakaava, jonka katkaisin yläosasta ja hihoista. Helman leikkasin vapaalla kädellä pussimaiseksi. Helmassa on ihan suora kaitale hieman lyhyempänä, niin helman malli korostuu. Alkuperäismallissa oli edessä aivan upea peurapainatus, mutta mitään ihmeellistä en halunnut applikoida mekkoon, vaan sievänä yksityiskohtana olkoon strassikruunu.

Ja koska sisällä saa niin surkeita kuvia, niin hieno sovituskuva ulkona rouheasti kumpparit jalassa =)

Joustofroteetyhjennys vol2

Ja seuraavaksi joustofroteeompelukset pojalle. Nämä kankaat saivat varsinaisesti aikaan kiireen käyttää joustofroteet äkkiä loppuun, sillä eskarilainen on selvästi alkanut valitsemaan erilaisempia kankaita. Nämä on aika lapsekkaita, mutta niin lempparit, että ne oli heti tehtävä, etteivät vaan jää käyttämättä.

 

Lada ja Walmet ovat Metsolan Nostalgia-mallistoja ja itselle lähellä sydäntä. Poikanen näissä parivuotiaana taapersi menemään. Meille onneksi tuli ykköslaatuisia kankaita, osassa ilmeisesti oli jotain värjääntymisongelmaa ja pesinkin hurjat 4 kertaa kankaat muun pyykin seassa ennen ompelua. Onneksi joustofrotee on niin laadukas kangas, ettei esipesut saaneet kangasta näyttämään edes käytetyltä. Trikoota jos joutuisi pesemään näin monesti, niin olisi jo aika turhauttavaa alkaa sellaista ompelemaan.

Ja siitä mentiin, mistä aita on matalin, eli peruspaitamalli ja kaikissa sama ruskea resorikantti. Ompelu siis tapahtui varsinaisena sarjatyönä pikaisesti. 

Joustofroteetyhjennys vol1

Kaappiin oli kerääntynyt luvattoman paljon joustofroteita. Joku on vähän innostunut muutamassa Metsolan alennuksessa. Näissä on vaan se vika, että vievät ihan tolkuttomasti tilaa kaapissa ja alkuviikosta tajusin Kankaiden yö- tapahtuman lähestyvän. Joten olihan se saatava kaappiin tilaa. Jos vaikka tulisi tilattua jotain ;)

Muutenkin oli hyvä aika ommella nämä kankaat, sillä eiköhän sieltä jossain vaiheessa talvikin tule ja silloin on mukavaa laittaa lämpöistä päälle. Tyttö on ollut meillä aina kuumaverisempi ja käytettyään mekkoa päivän, totesi että on kuuma. Poika taas on viipottanut omissa paidoissa koko viikonlopun ja ei tunnu ollenkaan häiriintyvän.

Tässä näkyy ompelumerkkini. Yksinkertainen ja edullinen ebay:sta tilattu ommeltava nauha. Ja sivusaumaan yleensä aina ompelen pätkän jotain kivaa nauhaa. Tässä aiheeseen sopivasti Majapuun heppoja.

Näissä vaatteissa onkin omat lemppari kuosit, Hippie ja Sirkushevonen. Nämä vaan jotenkin iskevät täysillä. Maatuskat taas ovat bambien ohessa yksi mieliaihe ja vaikka tämä onkin aika räväkkä, niin sekin on näköjään päätynyt ostoskoriin.

Kuvausavuksi oli pyydettävä miestä, kun pokkarilla ei saa yhtäkään kelvollista kuvaa aikaiseksi. Järkkärillä onneksi saa ihan pimeälläkin hyvät kuvat. Näköjään oli kuvannut sitten myös yksityiskohtia, joten laitetaampa nekin rohkeasti esille, niin näkyy hieman miten yleensä ompelen.

Ihan kaksoisneulalla mennään. Kyllähän siitä peitetikkikoneesta on tullut haaveiltua, mutta saas nähdä. En ole nauhankääntäjäänkään innostunut. Ihan sormituntumalla mennään.

Syksypaidat

Syksyn saavuttua ja ensilumenkin nähneenä oli aika hieman piristää itseään muutamalla paidalla. Nämä kaikki kankaat tuovat mieleen syksyn murrettuine sävyineen.

Hieman oli vaikeaa alkaa ompelua, sillä olen kokenut viime aikoina kriisinpoikasta näistä omista perusvaatteista. Olisi niin kivaa tehdä välillä jotain erikoista. Ihailen kovasti muissa blogeissa näkyviä taidokkaita vaatteita. Ihania kauluksia ja erikoisia leikkauksia. Lepakkohihoja ja ties mitä. Itse olen todennut usean kokeilun jälkeen, että ne jäävät aina kaapinpohjalle. Sisällä ne vielä jotenkin menevät. Mutta kun takin saa päälle, niin minä ahdistun. On hankala kulkea möykkyinen paita ja ahdistava kaulus takin alla. Jo pelkästään 3/4 pituiset hihat saavat aikaan hermostuksen. Ranteita paleltaa. Voi hankaluus sentään. 

Parasta siis todeta, että on ihan peruspertsa luonteeltaan ja tyytyä ihailemaan muiden ihanuuksia. Kaivettava se Ottobren Patchwork taas esiin ja nauttia kauniista kankaista. Sen verran uhkarohkea olin, että tein ensimmäsitä kertaa ikinä itselle joustofroteesta paidan. Verson puodin Vaahterasade on optimaalisen paksuinen joustis. Ei sellainen tökköpaksu eikä mikään liru. Ihanan lämmin on päällä, eli sopii tälläiselle ainaiselle vilukissalle, joka alkaa elämään vasta lämpötilan ollessa +25 C. 

Lopuksi vielä hurauti pipon kauan ihailemastani kankaasta. Metsolan Riikinkukkovelour on juuri minun näköinen kangas. Mutta kuviovelourista en keksinyt kerrassaan mitään ommeltavaa. Mutta onneksi sain juuri sopivan pipopalan kangasta ja nyt ei päätä palella.